Kotimatkalla

Kotimatkalle lähdin lauantaina aamulla. Lento lähti Brisbanesta 9.25, joten junalla ja bussilla kentälle kulkiessa piti liikenteeseen lähteä jo ennen kuutta. Vaikka en mitenkään superaamuvirkku olekaan, niin tällä kertaa puoli viideltä heräämknen ei tuottanut pahempia ongelmia. Siitä sitten heitin vielä viimeiset tavarat rinkkaan, sanoin heipat Lotalle ja lähdin könyämään kaikkine tavaroineni kohti bussipysäkkiä. Bussi meni onneksi suoraan Roma Streetin asemalle, josta pääsin hyppäämään suoraan lentoasemalle vievään junaan, Air trainiin.

Lentoasemalla pääsin check in:istä läpi ilman lisämaksuja, vaikka vähän jännittikin matkatavaroiden painon puolesta. :D Brisbanen kentällä tullaan muuten jännästi turvatarkastuksesta suoraan keskelle tax free -myymälää. Täpötäysien laukkujen ansiosta shoppailu sai kuitenkin jäädä tällä kertaa.

Lento Brisbanesta Hong Kongiin sujui mukavasti leffoja katsellen ja Cathay Pacificin lentokoneruuiksi hyvistä sapuskoista nauttien. Honkkarissa minulla oli reilu kuuden tunnin vaihto, jonka aikana palloilin jonkin verran ympäri kenttää jaloittelemassa ja kävin syömässä, sekä päivitin blogia. Kyseiseltä kentältä löytyi ilahduttavasti ilmainen wifi sekä latauspisteitä kännykoille ja muulle elektroniikalle, joista sai virtaa myös ihan usb-johdolla. Erittäin matkailijaystävällistä!

Hong Kongista Moskovaan lento kulki yön yli. Lähtö oli joskus puolen yön kieppeillä ja perillä Moskovassa oltiin hieman ennen puoli kahdeksaa aamulla. Lyhyiden yöunien ja pitkän päivän seurauksena uni tuli kallistumattomillakin penkeillä todella hyvin. Jossain vaiheessa kurkin ikkunasta ulos ja ihailin pilvetöntä tähtitaivasta, sekä alhaalla lumisen maan keskellä näkyviä kylien ja kaupunkien valorykelmiä. Jälleen kerran mielessä kävi, että kunnon kamera voisi olla kiva... Tosin reissussa siitä olisi ehkä liikaa huolta ja se painaisi ja veisi tilaa ja ja ja... Ehkä ensi kerralla sitten. :D

Tätä kirjoittaessa istun Moskovan kentällä odottamassa viimeistä lentoani Helsinkiin. Kenttä on ehkä pienehkö verratuna moniin isompiin ja välillä joutuu opasteita lukemaan melko tarkkaankin, ennen kuin selviää mihin pitää vaihtolennolle suunnata. Löysin kuitenkin perille departures-alueelle ja wifikin toimii, niin mikäs tässä on istuskellessa... Viimeinen lento on Siberian Airlinesilla ja sen pitäisi olla Helsingissä puolilta päivin.

Vähän on haikea fiilis reissun ollessa lopuillaan, mutta toisaalta on myös todella kiva tulla takaisin kotiin. Tässä on myös tullut reissausta viime aikoina sen verran paljon, että en ehkä ole vielä oikesti tajunnut palaavani kotiin. Tämä tuntuu vain reissulta muiden joukossa. Ehkä se todellisuus tässä vielä iskee josain kohtaa. :D

Viimeisiä viedään

Tiistaina köröttelin bussilla Goondiwindistä Brisbaneen, jossa vietin viimeiset Australian päiväni Lotan luona. Keskiviikko ja torstai kuluivat tuliaisia ostellessa ja perjantaina olikin sitten rinkan pakkauksen vuoro... Joka olikin mielenkiintoinen prosessi, kun lentolippuihini sisältyi vain 20kg matkatavaroita. 23 olisi mennyt vielä helposti, mutta kahteenkymppiin sai jo vähän miettiä että mitä lähtee mukaan ja mitä jää pallon toiselle puolelle. Lopulta sain kuitenkin rinkan jotenkuten painorajojen sisään, enkä joutunut maksamaan ylimääräistä check inissä. Okei, oli siinä muutama ylikilo, mutta onneksi ne yleensä päästävät näissä "kunnon" (ei halpa) lentoyhtiöissä parin kilon ylitykset ilman lisämaksuja. :)

Iltaisinkin riitti ohjelmaa, keskiviikkona käytiin lähikuppilassa lasillisilla, torstaina grillattiin ihan kotona ja perjantaina käytiin vielä syömässä sekä muutamalla lasillisella. Oli hauskaa. Jälleen kerran. Lauantaina olikin sitten hyvä startata jo ennen kuutta kohti lentokenttää. :)

Paluu Goondiwindiin

Noosan reissun jälkeen olikin jo aika lähteä palauttamaan väniä takaisin Goondiwindiin. Nappasin Lotan Brisbanesta matkaseuraksi ja suuntasimme Gundyyn lauantaiaamuna. Matkan varrella pysähdyimme Toowoombassa Picnic Pointin lookoutilla sekä lounaalla ostarin foodcourtissa. Food courtteja tulee kyllä ehkä vähän ikävä. Täällä joka ostarilla ja välillä muissakin paikoissa on kasa erilaisia pikaruokaloita, joissa riittää valinnanvaraa salaattibaareista KFC:n ja mäkin kautta sushirulliin. Kätevää. Isommankin porukan kanssa lounaspaikasta ei synny isompaa vääntöä, kun kaikki yleensä löytävät mieleisensä vaihtoehdon.

Goondiwindissä käytiin katsastamassa paikallinen yöelämä, tutustumassa puuvillafarmiin ja kahvittelemassa farmarin kanssa (olin kyseisellä farmilla töissä yhteensä miltei neljä kuukautta aiemmin tänä vuonna.) Oli ihanaa taas päästä näkemään kaikkia vanhoja kavereita. Toisaalta oli myös ihan kiva tietää, että sillä kertaa olin paikkakunnalla vain käymässä. :) Lotta palasi sunnuntaina takaisin Brissyyn bussilla ja minä viivyin muutaman päivän pidempään. Väni jäi tällä kertaa Gundyyn, sain sen ehjänä omistajalleen, joten saatoin huokaista helpotuksesta. Viimeisen viikon olin varmaan stressannut ihan hulluna että jos jotain hajoaa tai kolhin sen jotenkin vielä juuri ennen palautusta. Onneksi niin ei käynyt. :)

Surffiviikko Noosassa

Viime viikon maanantaina lähdin vielä viideksi päiväksi yhteen suosikkikohteistani Australiassa, eli Sunshine Coastille Noosaan. Noosa on yksi alkuvuoden vakkarisurffikohteistamme ja mielestäni aivan ihana paikka. Siellä vain on niin kaunista. :) Ja aallotkin ovat hyviä! Päätin siis lähteä sinne muutamaksi päiväksi haistelemaan paikallisia tuulia. Yöpaikaksi valikoitui Nomads Noosa, jossa yöpyminen vänialueella maksoi 15 dollaria yöltä. Hostellin sivuilla mainostettiin ilmaisten surffilautojen lainausmahdollisuutta, mutta lautoja vilkaistuani päätin kuitenkin vuokrata laudan kolmeksi vuorokaudeksi kadun toiselta puolen Underground Boardingista. Hintaa lystille tuli 90 dollaria, jonka maksoin ihan mielelläni, sillä rannan läheisyydestä vuokrattaessa hinta olisi ollut 120 dollaria. Rip off!

Maanantaina kävin "keskusta"-alueella pyörimässä ja imlaksi suunnistin hostellin "osta juoma ja saat ilmaista pizzaa"-iltaan. Huomaa, että lievää matkavasymystä alkoi olla ilmoilla, kun ensin mietin ihan tosissani jaksanko raahautua ihmisten ilmoille ja tutustua taas joukkoon uppo-outoja kanssamatkustajia. Toki uusien ihmisten tapaaminen on kivaa, mutta yhdentoista kuukauden jälkeen sitä välillä istuu ihan tyytyväisenä itsekseen lukemassa  kirjaa. :) Päädyin kuitenkin lähtemään ja tapasin ihan mukavia tyyppejä Hollannista, Briteistä sekä Jenkeistä.

Tiistai, keskiviikko ja torstai sujuivat lähinnä surffatessa ja rannalla hengatessa. Oli ihan huippua! Tykkäsin! Vimeisen kerran vedestä laudan kanssa noustessa oli kyllä vähän haikea olo, mutta onneksi surffaamaan päässee joskus tulevaisuudessakin. Perjantaina puolestaan kävin kävelemässä Noosa National Parkin alueella ja oli huikeaa. Ihana vain nauttia luonnon rauhasta ja kauniista luonnosta. Jossain kohtaa vastaan käveli poikaporukka mankkansa kanssa. Heidät kuuli ennen kuin näki, ja jotenkin mielessä pyörähti, että mikä niissä luonnon äänissä on vikana? Ehkä minusta on vain tulossa vanha ja tylsä? :D

Biletystä Brisbanessa ja surffisunnuntai Coolangattassa

Lauantaina saavuin Brisbaneen Lotan luokse joskus iltapäivästä. Siitä kokkailimme päivällistä sekä aloimme valmistautua illan rientoihin. Lotan kaverilla oli synttärit eräässä keskustan baarissa ja ystävällisesti myös minut oli toivotettu tervetulleeksi. Illan asuteemana taisi olla 20-luku, mutta backpackerinä asuvaloiman rajoittuessa rinkalliseen vaatteita päädyin vetämään päälle sen yhden nätin mekon. :D Oli hauskaa. Täällä ihmiset tuntuvat olevan usein ihana avoimia ja toivottavat uudet tyypit tervetulleeksi porukkaan.

Seuraavana aamuna suuntasimme alkuvuodesta tuttuun tyyliin Gold Coastille surffaamaan. Tällä kertaa päätimme valita kohteeksi jotain uutta ja niin päädyimme Coolangattaan, joka on ihan Queenslandin ja New South Walesin rajalla. Lautojen vuokraus paikallisesta surffipuodista noin neljälksi tunniksi maksoi 20 dollaria. Ihan kohtuullinen hinta sinänsä. Aallot olivat meille ihan sopivat ja oli oikein kivaa. :) Siinä surffauksen lomassa intouduimme välillä myös muistelemaan alkuvuoden jokaviikkoisia surffisunnuntaita ja fiilistelemään niitä ihania aikoja.

Roadtripin loppusuoralla, tai ainakin melkein.

Sydneystä jatkoimme uuden reissukaverini Riinan kanssa torstaina. Matka kulki rannikkoa pitkin pohjoiseen kohti Gold Coastia. Matkan varrella pysähdyimme mm. Port Macquirien koalasairaalassa lässyttämässä söpöille karvapalleroille ja ihastelimme pelikaaneja useammillakin vesistöillä.

Vietimme pari päivää Byron Bayssa, joka oli ennen hippien ja taiteilijoiden suosima kylä rannikolla. Siitä on sittemin muodostunut myös suosittu surffikohde ja monet Backpackerit sekä turistit viihtyvät alueen leppoisassa ilmapiirissä. Vaikka Byron onkin nykyään turistien kansoittama, on se silti onnistunut säilyttämään jossain määrin persoonallisen tyylinsä. Siellä on paljon ihania pikkuputiikeja ja suuret pikaruokaketjut loistavat poissaolollaan. Toki suosituimpien vaateketjujen liikkeet löytyvät sieltäkin.

Byronissa kävimme surffaamassa yhtenä päivänä. Keli ei ollut otollisin,  mutta hauskaa oli. Kävimme myös uimassa lähistöltä löytyvässä Lake Ainsworthissa, joka on kahdestakin syystä erityinen: se on Australian lähimpänä valtamerta sijaitseva makeavetinen järvi. Meren ja järven välillä ei ole kapeimman maakaistaleen kohdalla kuin parikymmentä metriä. Lisäksi järven vesi on todella tummaa rannalla kasvavista teepuista ja niiden öljyistä johtuen. Monet iho-ongelmista kärsivät tulevatkin uimaan järvessä matkojenkin päästä. Veden parantavasta vaikutuksesta en osaa sanoa, mutta vesi oli kuin linnunmaitoa, lämmintä ja pehmeää. (Tai ehkä se vain tuntui pehmeältä, kun ei ollut jatkuvaa aaltojen liikettä ja sen mukanaan pöllyttämää hiekkaa...)

Byronista matka jatkui kohti Gold Costia Springbrooksin National Parkin kautta. Kävimme siellä ihastelemassa mm. Natural Bridgeä, eli luolassa olevaa vesiputousta, sekä lukuisia look outteja (näköalapaikkoja), joista avutui maisemia yli edessä aukeavien maiden ja kauempana näkyvän meren. Jälleen kerran todella upeaa.

Gold Coastille saavuttuamme saimme tutustua paikalliseen Schoolies-kulttuuriin, eli lukiosta valmistuvien koulunpäättymisjuhlintaan. Silloin Gold Coast ja monet muutkin rannikkokaupungit täyttyvät koulunsa päättäneistä teineistä, joita on ihan joka puolella. Surfers Paradise taitaa olla kohteista suosituin ja siellä palloilikin todella paljon porukkaa schoolies-passit kaulassa sekä bilerannekkeet kädessä. Rannalla oli schoolies-festarit iltaisin ja monissa ravintoloissa, baareissa sekä klubeissa oli erikoistarjouksia passin omaaville. Me jätimme bilettämisen nuoremmille ja palloilimme ympäriinsä ihan muuten vain.

Itse olin käynyt Surfersissa muutamia kertoja Brissyaikoina tammi-helmikuussa, mutta oli ihan mielenkiintoista päästä viettämään siellä ihan kunnolla pari päivää. Tosin pari päivää oli riittävästi. Melko turistipaikka, eikä edes kovin persoonallinen sellainen. Mutta tulipahan koettua. :) Kivaa oli. Lauantaina vein Riinan lentokentälle, ja jatkoin itse matkaani kohti Brisbanea.