Ollaan pari päivää palloiltu West Macdonnell National Parkissa, joka löytyy Alice Springsin kyljestä. Puisto alkaa oikeastaan heti kaupungin ulkopuolelta ja jatkuu 140 km länteen. Sieltä löytyy monia hienoja luonnon nähtävyyksiä, joita voi tutkia joko autolla lähistölle ajamalla ja kävelemällä muutamasta sadasta metristä pariin kilometriin. Toinen vaihtoehto on seurata Larapinta trail -vaellusreittiä, jolla on kaksitoista etappia eri kohteiden välillä. Eilen tapasimme leirintäalueella amerikkalaisen kaverin, joka oli vaeltanut tähän mennessä itsekseen viisi päivää ja aikoin jatkaa matkaa vielä seitsemän päivän ajan. Melkoista hc-eräilyä, etten sanoisi. Tähän aikaan vuodesta kun siellä ei ole paljoa muita koko reitin kulkijoita liikenteessä, lähinnä vastaan tulee meitä aplareita (=appelsiinituristeja, Lapissa vaeltaessa aplarin tunnistaa pienestä päivärepusta ja appelsiineista eväänä.)
Puisto seurailee vuorijonoa ja suurin osa nähtävyyksistä on erilaisia gorgeja, eli kuruja, vuorten välissä. Välillä olemme myös kiivenneet ylös näköalapaikoille ihastelemaan ympärillä avautuvia maisemia. Maanantaina aloitime Simpsons Gapilta ja ajoimme pienten mutkien kautta ilmaiseen yöpaikkaamme eräälle lookoutille, josta aukeni aamun valjettua upea maisema ympäröivään vuoristoon.
Tiistaina aamupäivän ohjelmassa oli parin kilometrin patikointi lähivuoristossa sekä uinti Ellery Creekillä. Ellery Creek Big Hole on yksi harvoja pysyviä vesistöjä Keski-Australiassa. Lounaalle suuntasimme Serpentine Gorgelle, joka on ollut aborginaalien pyhä paikka jo muinoin. Nykypäivänä se on monien harvinaisten lajien asuinpaikka, kosteampi keidas keskellä erämaata, kuten monet muutkin vuorten väliset kurut. Autoparkista/piknik-alueelta itse gorgelle oli matkaa reilu kilometri. Kiipesimme myös näköalapaikalle kallion päälle ja jälleen kerran maisemat olivat suorastaan henkeä salpaavat. Yöpaikka-arvonnassa voittajaksi selviytyi Ormiston Gorge. Se on yksi kansallispuiston isommista keskuksista, jossa leiriytyminen maksoi 10 dollaria/nuppi, mutta lämpimän suihkun houkuttelemana päätimme kuitenkin höllätä kukkaron nyörejä.
Tänään aamupäivällä kävimme kiertämässä muutaman kilometrin Ghost Gum reitin, joka kiemurteli Ormiston Gorgen lähistöllä. Jälleen ihania maisemia ja kohokohtana oli ehkä lopun pulahdus lampeen sekä jäätelö ja kylmä juoma keskuksen kioskista. Parin päivän puskassa asumisen jälkeen sitä oppii arvostamaan elämän pieniä ylellisyyksiä, kuten kylmää vettä. (Sitä ei tällä alueella käytännössä saa kuin kaupan kylmähyllystä, tai vaihtoehtoisesti jääkaapista, mutta auton jääkaappi on sen verran pieni ja tehoton, että sitä ei voi käyttää veden jäähdyttämiseen.) Iltapäivästä suuntasimme takaisin kohti Alice Springsiä ja kävimme matkalla ihmettelemässä vielä Ochre Pits:iä, josta aborginaalit ovat kaivaneet jo tuhansia vuosia okraa(?) rituaaleihinsa sekä lääkkeeksi. Eriväriset okramalmit muodostavat kauniita kuvioita seinämiin, joihin koskeminen tai "matkamuistojen" kerääminen on jyrkästi kielletty jopa 5000 dollarin sakon uhalla. Summa oli tarpeeksi suuri pitämään jopa innokkaimman koskaan tapaamani kiven keräilijän, Alession, kurissa. Päivän viimeinen pysähdys oli Standley Chasmilla, jylhällä rotkolla punaisten kallioiden välissä. Sinne johtava polku oli kuin tuulahdus tropiikista isoine saniaiskasveineen ja vehreine puineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti